Kantaisä Abraham Friedrich Krohnilla (1766-1827) ja hänen puolisollaan Elisabeth Balserilla (1770-1837) oli seitsemän lasta, kaikki poikia:

1. Andreas Johann (s. 20.10.1794, k. Wien 1834). Taisteli Kutuzoffin joukoissa Napoleonia vastaan alle 18-vuotiaana. Malo-Jaroslawetzissa joutui tykistöpatterin komentajaksi 12.10.1812, kun kaikki vanhemmat upseerit olivat kaatuneet tai haavoittuneet, ja haavoittui itsekin heti pahasti oikeaan käteensä. Parannuttuaan oli 1813 mukana mm. Leipzigin luona käydyissä taisteluissa. Naimaton.

2. Alexander (s. 1796, k. 1796).

3. Friedrich Alexander (s. Pietari 5.5.1798, k. Dresden 28.8. 1874, haud. Dresdenin Trinitatis-hautausmaahan). Johti perheen olutpanimoa 1819-1858. Oli mukana myös Moskovan panimon toiminnassa vuoteen 1835. Pietarin kunniaporvari 1845. Muutti kesällä 1858 pysyvästi pois Venäjältä ja asettui Dresdeniin. Luopui seuraavana vuonna osuudestaan Pietarin firmaan. Hänen kodisaan harrastettiin paljon kamarimusiikkia. Hänestä ja hänen 1. puolisostaan alkavat Breitensteinien ja "Madeiran Krohnien" sukuhaarat.

   1. puoliso 1821 Catharina Biller (s. Pietari 17.10.1801, k. 11.4.1849, haud. sukuhautaan Pietarissa). Breitensteinien ja Madeiran Krohnien sukuhaarat ovat hänen jälkeläisiään.

   2. puoliso 1855 Marie Behling (s. Pietari 23.10.1826, k. Meran 27.3.1860, haud. Dresdenin Trinitatis-hautausmaahan). Marie oli ortodoksi koska hänen äitinsä oli ortodoksi. Vihkiminen tapahtui sen vuoksi Viipurissa, jottei lapsia olisi ollut pakko kasvattaa ortodokseiksi. Tämä oli mahdollista, koska Abrahamilla ja hänen lapsillaan oli Suomen kansalaisuus, johon Abrahamilla oli oikeus, koska Rügen kuului Ruotsiin hänen muuttaessaan Pietariin.

   Molemmat vaimot ja neljästätoista lapsesta seitsemän kuoli keuhkotautiin. Lapsista Ida oli ainoa, joka ei siihen sairastunut. Keuhkotaudin painostava vaikutus Pietarissa oli tärkein syy Dresdeniin muuttoon.

4. Carl Ferdinand (s. 16.4.1801, k. Pietari 6.5.1825, haud. sukuhautaan Pietarissa). Opiskeli August-veljen kanssa lääketiedettä Göttingenissä, kuoli lavantautiin, jonka sai epidemiasta Pietarin Obuchow-sairaalassa. Naimaton.

5. August David (s. 11.8.1803, k. Bonn 1891). Opiskeli Carl-veljen kanssa Göttingenissä. Asui Hampurissa ja Bonnissa. Erikoistui alkeellisiin merieläimiin ja vietti paljon aikaa Italiassa. Ura päättyi sokeuteen. Friedrich-veljen Alexander-poika hoiti hänen asioitaan vuodesta 1851 Dresdenistä käsin. Charles Darwin mainitsee Augustin kirjeissään ja kertoo, miten tämä on hienotunteisesti huomauttanut muutamista pahoista virheistä hänen töissään. Naimaton.

6. Leopold Wilhelm (s. Pietari 22.10.1806, k. 1890). Työskenteli Friedrich-veljen kanssa isänsä panimossa. Muutti 1844 Suomeen. Puoliso 1834 Juliana (Julie) Dorothea Dannenberg (s. Viipuri 3.7.1818, k. Viipuri 20.8.1889), Kiiskilän kartanon tytär. Morsian oli vihittäessä täyttänyt 16 vuotta vasta 12 päivää aikaisemmin. Heistä alkavat Juliuksen, Leopold nuoremman ja Hackmanien sukuhaarat.

7. Constantin Heinrich (s. Pietari 2.6.1808, k. Versailles 16.4.1863). Puoliso 1850 Josefa Luisa Ramona de la Santa Trinidad de Roa y Morales (s. Cadiz 8.3. 1823). Matkusteli paljon Länsi-Euroopassa ja myös itämailla. Vailla pysyvää tointa. Vihittiin avioliitoon englantilaisessa kirkossa Gibraltarilla, sillä Espanjan laki ei sallinut protestantin ja katolisen avioliittoa. Asettuivat häiden jälkeen Pariisiin. Heillä oli kaksi lasta, joilla tiettävästi ei ole nykyisin eläviä jälkeläisiä.