H.V.
Ei ainoastaan se seikka, että Terijoelta palattuani sain kirjeesi vähän myöhästyneenä, ole viivyttänyt vastaustani nimenmuuttoasiassa. Asia on nimittäin niin arkaluontoinen, etten ole oikein tiennyt, miten sen parhaiten ratkaisisin, en tahtoisi tuottaa toisille sisaruksille mielipahaa jäämällä pois, mutta toiselta puolen en ole voinut vakuuttautua asian välttämättömyydestä omasta puolestani, pikemminkin on ruvennut näyttämään, että sillä tulisin vahngoittamaan mahdollisuuksiani monessa suhteessa.
Olen sitä mieltä, että älköön nimenmuutto, enempää kuin muutkaan siihen verrattavat kätännölliset edesottamukset tapahtuko ilman kylmää harkintaa etuihin ja haittoihin nähden, älköön tunnesyiden koskaan sallittako, niin painavia kuin ne usein saattavatkin olla, esimerkiksi avioliittoa solmitessa, määrätä sokeasti ja ratkaisevasti.
En ole mikään kuuluisuus, mutta minulla on ystäviä, tuttavia ja suhteita suunnattoman paljon monissa eri maissa, joista menettäisin suuren osan jos muuttaisin nimeni. En puhu lainkaan käytännöllisistä hankaluuksista, mitä koituisi, samoinkuin melkoisia kustannuksia, nimenmuutoksen vuoksi niissä kaikissa eri yhteyksissä missä olen kaupparekisteriin ja eri virastoihin nähden, myös keskeneräisiin oikeusjuttuihini nähden.
Minun olisi tavallaan aloitettava alusta, kuten tähänastista tosin vaatimatonta työskentelyäni monilla eri harrastamillani aloilla ei olisi ollutkaan. Nimenmuutokseni olisi pitänyt tapahtua 12 vuotta sitten, kun ensi kertaa möin sävellyksiäni maisteri Vesterlundille. Painettujen sävellyksieni luku nousee jo paljon yli 50. Ja alusta alkaen on isän nimestä ollut kantavaa tukea kaikissa musikaalisissa edesottamuksissani, pitäisin vähän kiittämättömänä jättää sen pois, nyt kun en enää siinä määrin sitä tarvitse.
Olen myös siinä määrin nurkkapatriootti, tai kosmopoliitti, miten asian ottaa, että ensi sijassa tunnen itseni Krohn-suvun jäseneksi, varustetuksi kaikilla sen hyvillä ja huonoilla perinnöllisillä taipumuksilla, ja vasta toisessa sijassa Suomen tasavallan kansalaiseksi. Ajatus, että vanhat traditsioonit tulisi yhdellä iskulla katkaista, samoinkuin vielä olemassaolevat elävät sukulaisuussuhteet, on ainakin tällä hetkellä siksi vaikea, etten sittenkään, vaikka tiedän tuottavani sillä suurta pettymystä ja mielipahaa, voi tulla mukaan, asian minuspuoli näyttää minusta niin ylivoimaiselta sen kauniiseen mutta vähäisen antavaan pluspuoleen nähden.
Kysymys siitä, minkä nimen toivoisin sisarusteni ottavan suomentaessaan sen, sillä en otaksu enkä toivo teidän antavan minun kielteisen kantani vaikuttaa siihen, minkä katsotte edullisimmaksi ja parhaaksi itsellenne, on itse pääkysymykseen nähden sittenkin erittäin toissijainen, pääasia, että nimi on käytännöllinen, kaunis ja asiallinen. En katso olevani oikeutettu antamaan toivomusta valintaanne nähden, tulen kyllä antamaan täyden siunaukseni mihin vaihtoehtoonne tahansa, minkä katsotte asianmukaisimmaksi.
Toivon ja uskon, ettei tämä asia tule himmentämään keskinäistä hyvää yhteisymmärrystämme, puolin ja toisin ymmärrämme että olemme oikeutetut ja velvolliset kuuntelemaan oman sydämemme ääntä, ja että minkä tekee, se on tehtävä horjumattomasta vakaumuksesta eikä väärästä kohteliaisuudesta ja väkinäisestä mukautuvaisuudesta. Sydämelliset terveiset meiltä jokaiselta. Kesämatkoista tuskin tulee enää mitään, olen taas "palveluksessa".
Tuus Felix